Pikavippien rajoitus ajaa saman asian, kuin kielto

Hallitus esitteli syyskuussa eduskunnalle kaksi pikavippejä koskevaa lakialoitetta. Toinen lakialoite koski pikavippitoiminnan kokoaan kieltämistä ja toinen lakialoite koski pikavippien korkojen rajuja rajoittamisia. Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja esitti omassa lakialoitteessaan pikavippien täyskieltoa, kun taas saman puolueen kollega Lenita Toivakka esitti ehdotuksen pienlainojen korkojen rajoittamista. Molemmat esitykset koskivat ainoastaan pieniä, alle 2000 euron suuruisia luottoja. Toivakka esitti, että korkorajoitus asetettaisiin 50 prosenttiin, lisäksi korkoon voidaan lisätä marginaalikorko, joka on tällä hetkellä yhden prosentin suuruinen. Korkorajoitus tarkoittaa siis, että luoton todellinen vuosikorko saa olla korkeinaan 51%. Todelliseen vuosikorkoon lasketaan kaikki lainasta aiheutuvat kulut. Toivakan lakiesityksessä pikavippiyhtiöitä velvoitetaan selvittämään entistä tarkemmin luotonhakijan luottokelpoisuus. Tosin aloitteessa ei käynyt ilmi, miten se tulisi tehdä. Kataja on myös erittäin tyytyväinen Toivakan ehdottamaan aloitteeseen, sillä Pienlainayhdistys totesi, että kyseinen laki tulisi lopettamaan pikavippien toiminnan, ja sehän oli Katajan päämäärä. Sekä Kataja, että Toivakka ja kaikki muut paikalla olleet kansanedustajat olivat sitä mieltä, että pikavipit ovat pahentaneet velallisten ongelmia. Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on kommentoinut lakialoitetta älyttömäksi. Kuusisto on muun muassa todennut, että tulevaisuudessa kuluttajat eivät voi saada pientä lainaa mistään, mikäli laki menee läpi, sillä silloin pikalainatoiminta olisi kannattamatonta liiketoimintaa. Mikäli laki tullaan hyväksymään, niin se tarkoittaa useiden työpaikkojen menetystä. Eteenkin Turun alueella laki tulee vaikuttamaan, sillä siellä alueella pikavippien alla toimijoita ja työntekijöitä on erityisen paljon.