YLE: Pankit eivät halua pikavippibisnekseen

Pikavippi on lyhyt kestoinen vakuudeton kulutusluotto, joka on suuruudeltaan yleensä 50 - 2000 euroa - nykyään pikavippejä myönnetään aina 60000 euroon asti.

Voit tarkistaa pikavippejä tarjoavat palvelut alapuolelta löytyvästä taulukosta.

Pankit eivät halua tarjota asiakkailleen pikavippiä korvaavaa vaihtoehtoa, vaikka pikavippipalveluiden suuri suosio kertoo asiakkaiden tarvitsevan myös pieniä ja lyhytaikaisia lainoja. Yle Uutisten mukaan myös Kuluttajavirasto on vedonnut pankkeihin, jotta ne toisivat markkinoille pikavippejä vastaavia pieniä ja lyhytaikaisia lainoja. Pankit eivät kuitenkaan halua lisätä palveluihinsa pikavippiä korvaavia lainatuotteita. Sampo Pankin tuotejohtaja Marjut Mustonen toteaa Ylelle, että asiakkaat eivät ole toivoneet pankilta pikavippejä. Mustosen mukaan asiakkaat hoitavat pienen lainan tarpeen korteilla, pankin tuotteilla ja luotollisilla tileillä. Kuluttajavirasto ei Ylen mukaan halua välttämättä lakkauttaa pikalainoja, mutta toivoo pikaluottojen ehtoja muutettavaksi. Kuluttajaviraston lakimiehen Riitta Kokko-Herralan mukaan pikavippien kulut ovat usein kohtuuttoman suuria. Kokko-Herrala toivoo pikavippien hintaa edullisemmaksi ja maksuhäiriön kuluja kohtuullisemmaksi. Väite on erikoinen, sillä pikavippien kulut ovat Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 25 prosenttia lainapääomasta. Sadan euron lainasta kuluja maksetaan siis noin 25 euroa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin useissa pankkien lainoissa. Maksuhäiriöiden kulut ovat pikavipeissä täsmälleen samat kuin muissakin laskuissa, sillä maksamatta jääneestä laskusta kulut perivät perintätoimistot ja valtio käräjäoikeusmaksujen osalta, ei pikavippiyritys. Oikeusministeriön työryhmä selvittää parhaillaan vaihtoehtoja pikavipeille. Vaihtoehtona on käytetty esimerkiksi kuntien ja seurakuntien tarjoamaa sosiaalista luototusta, joka on tarveperustaista halpakorkoista lainaa.