Yle: Pikavipit loppuvat, mitä tilalle?

Uusi pikavippilaki tulee voimaan alkukesään mennessä, kertoo Yle. Laki rajoittaa pikavippimarkkinoita muun muassa korkokaton avulla. Korkokaton myötä pikavipin todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Se tarkoittaa, että 100 euron pikavipistä saisi periä kuukaudessa korkoa noin neljä euroa ja vuodessa 50 euroa. Korkokaton sallimat kulut ovat huomattavasti pienempiä kuin tämänhetkiset kulut. Vielä toistaiseksi 100 euron pikavippi kuukauden laina-ajalla tuottaa kuluja 20 – 30 euroa. Pikavippiyrityksille kulukatto tietää vaikeuksia. Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto arvioi, että laki lopettaa nykymuotoisten pikavippien tarjonnan kokonaan. Suomen ensimmäiset pikavippiyritykset aloittivat toimintansa vuonna 2005. – Tästä tuli tällainen kahdeksan vuoden tarina, Kuusisto toteaa. Kuusisto kuitenkin uskoo, että pikavippien tilalle tulee kirjava joukko korvaavia lainamuotoja. Yksi mahdollisuus on laina-ajan pidentäminen. Se madaltaisi todellista vuosikorkoa ja tarjoaisi mahdollisuuden saada pikavipistä tuottoa korkokatosta huolimatta. Kuusisto ei kuitenkaan usko laina-ajan pidennykseen. – Kun laina-aikaa lähdetään pidentämään, luottotappiot lisääntyvät. Nyt keskimääräinen vipin takaisinmaksuaika on noin 33 päivää. Jos takaisinmaksuaikaa pidennettäisiin, vaatisi se vippiyrityksiltä enemmän pääomaa, hän toteaa. On todennäköistä, että uusi laki karsii pikavippiyrityksiä. Kuusiston mukaan laki tuo alalle uusjaon. Lainojen tarjoamista jatkavat ne yritykset, jotka onnistuvat keksimään uusia ansaintamalleja. Vielä toistaiseksi laki ei kuitenkaan ole säikäyttänyt pikavippiyrityksiä lopettamaan toimintaansa. Kuusisto uskoo, että pikavippejä myönnetään viimeiseen mahdolliseen hetkeen asti. Tilastokeskuksen mukaan pikavippejä otettiin viime vuoden kolmannella neljänneksellä eli heinä-syyskuussa 386 000 kappaletta. Tarvetta pienille lainoille siis on, sen myöntää myös velkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar. Pantzar kaipaisi Suomeen luototusjärjestelmää, jonka avulla lainaa voisivat saada myös ne, joiden riskitaso on korkeampi. Pikavipit eivät Pantzarin mielestä kuitenkaan ole oikea ratkaisu. Ratkaisuksi ei kuitenkaan oikein riitä sosiaalinen luototuskaan, jota monet kunnat tarjoavat. Sosiaalista luottoa käytetään yleensä vanhojen velkojen järjestelyyn, ei niinkään välttämättömien hankintojen tekemiseen tilanteessa, jossa rahaa ei ole. Vuonna 2012 sosiaalisia luottoja myönnettiin 700 kappaletta, mikä on pikavippeihin verrattuna mitätön määrä. Pantzar uskoo, että pikavippien korkokatto voi hieman vähentää velkaongelmia, mutta ei poista niitä kokonaan. Hänen mukaansa pikavippien ongelmat aiheutuvat usein siitä, että pikavipeillä yritetään paikata muusta syystä alkanutta velkaongelmaa.