TalSa: Uusi laki karsinut pikavippifirmoja

Vielä viime vuoden lopulla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämästä luotonantajarekisteristä löytyi 87 laina-alan yhtiötä. Nyt niitä on 75. Rekisteriin merkitään kaikki pikavippejä Suomessa tarjoavat yritykset, joten tänä vuonna 12 pikavippiyritystä on lopettanut toimintansa. Luotonantajien määrän vähenemisen syy lienee uusi pikavippilaki, arvioi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Tuija Karsimus Taloussanomille. Eduskunnan helmikuussa hyväksymä laki asettaa pikavipeille korkokaton, joten jatkossa pienlainatoiminnalla tienaaminen on huomattavasti hankalampaa. Yritysten määrä ei tosin ole vähentynyt aivan niin radikaalisti kuin aluksi näyttää, sillä lopettajista yhdeksän kuului samaan, Tuomon tupina tunnettuun ryhmään. Määrä on silti merkittävä, sillä koko viime vuonna lopettajia oli yhteensä vain neljä. Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kuitenkin huomauttaa, ettei rekisteröityjen pikalainayritysten määrän muutoksista kannata tehdä kovin suuria päätelmiä, sillä ala on muutenkin aallokkoinen. Joissakin tapauksissa kyse voi olla ennakoinnista, mutta koko alan katoamiseen Kuusisto ei silti usko. Pikavipeille riittää kysyntää, sillä viime vuonna vippejä otettiin 400 miljoonalla eurolla, vaikka hakemuksista hylätään 40 – 50 prosenttia. Alan tulevaisuutta on silti vaikea arvioida. Kuusisto uskoo, että pikavippiyritykset yrittävät nyt keksiä luovia keinoja kiertääkseen lain vaikutukset. Yksi mahdollisuus on laina-aikojen pidentäminen. Nykyisin keskimäärin reilun kuukauden mittaiset laina-ajat voisi venyttää puoleen vuoteen tai vuoteen. Toiveikkaasti muutoksiin suhtautuu myös Jan Karjalainen, joka toimi Suomen Rahoitusyhtiön toimitusjohtajana. Suomen Rahoitusyhtiö poistui alkuvuodesta luotonantajarekisteristä, sillä yritys myytiin. Karjalaisen mukaan uusi laki ei vie pikavippialan toimintamahdollisuuksia. Hän arvioi, etteivät alan näkymät ole sen huonommat kuin vuosi sitten, ja muistuttaa, että tulosta voi saada muualtakin kuin koroista. – Korkokatto ja lainan todelliset kustannukset ovat eri asioita, Karjalainen sanoo. Kaikki pikalaina-alan toimijat eivät kuitenkaan pidä tulevaisuutta yhtä valoisana. Luotonantajarekisteristä lähti myös liettualaisperäinen Viaconto, joka toimii seitsemässä maassa. Viacontosta kommentoitiin Taloussanomille, että tuleva laki tekee liiketoiminnasta mahdotonta. Niinpä yritys ei lopulta edes kunnolla käynnistänyt toimintaansa Suomessa.