Talousvaliokunta kannattaa pikavippilakien kiristystä

Lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta ovat aikaisemmin asettuneet tukemaan hallituksen lakiesitystä, joka toteutuessaan aiheuttaisi suuria muutoksia pikalainabisnekseen. Myös tänään julkaistussa talousvaliokunnan lausunnossa pidetään lakiuudistusta perusteltuna. Pikalainojen tarjontaan vaikuttaisi erityisesti ehdotettu korkokatto. Pikalainojen satojen prosenttien suuruisia vuosikorkoja on usein moitittu liian korkeiksi. Korkokatto rajaisi vuosikorot maksimissaan viitekorkoon, johon on lisätty 50 prosenttia. Nykyisellä korkotasolla korkokatto olisi 51 prosenttia. Sääntely koskisi kaikkia alle 2000 euron luottoja. Pikalainojen ja pidemmän ajan lainojen vuosikorkojen vertaamista ovat arvostelleet etenkin pikalainoja tarjoavat yritykset. Talousvaliokunta myöntääkin, että luotonantajien kulut ovat yhtä suuret niin lyhyt- kuin pitkäaikaisissakin lainoissa. Pikalainoja myönnetään ilman vakuuksia, mikä tekee niistä riskialttiimpia kuin vakuudellisista lainoista. Lisäksi todellinen vuosikorko kasvaa lyhytaikaisessa lainassa väistämättä suuremmaksi kuin pitkässä lainassa. Vaikka monet seikat puoltavat pikalainojen tavallista korkeampaa vuosikorkotasoa, talousvaliokunta katsoo, että vuosikorko on pikalainoillekin sopiva kulujen mittari. Tällä hetkellä pikalainojen kulut ovat valiokunnan mukaan huomattavan korkeita, ja lainan kustannukset voivat pahimmillaan nousta moninkertaisiksi lainapääomaan verrattuna. Lakiehdotuksessa esitetty korkotaso on lakivaliokunnan mukaan pikalainoille riittävän korkea. Lainan kuluja saattavat nostaa myös pikalainan ottamiseen liittyvät lisämaksulliset tekstiviestipalvelut ja maksuviivästyksen vuoksi perittävät sopimussakot. Lakiehdotuksessa tällaiset maksut asetettaisiin hyvän luotonantotavan vastaisiksi. Talousvaliokunta tukee lisämaksujen kieltämistä. Kolmas suurempi muutosehdotus on luotonantajien valvonnan lisääminen. Talousvaliokunnan mukaan on tärkeää, että pikalainayritysten rekisteröinnistä vastaava Etelä-Suomen aluehallintovirasto saa tehokkaammat tiedonsaantioikeudet ja pakkokeinovaltuudet. Valvonnan avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, että yritykset todentavat asiakkaidensa henkilöllisyyden ja luottokelpoisuuden lain vaatimalla tavalla. Oikeusministeriö selvittää parhaillaan mahdollisuutta niin sanotun positiivisen luottorekisterin perustamiseen. Tällä hetkellä kuluttajista on mahdollista saada vain negatiivisia luottotietoja eli tieto maksuhäiriömerkinnästä. Talousvaliokunta tukee ajatusta positiivisesta luottorekisteristä, sillä sen avulla luotonantajat voisivat saada helpommin ja laajemmin tietoja lainan hakijoiden todellisesta maksukyvystä. Talousvaliokunta uskoo, että uusi sääntely lisää vastuullista luotonantoa ja tuo velkaongelmat esiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Koska ehdotetut muutokset ovat varsin suuria, talousvaliokunta kuitenkin korostaa, että lain vaikutuksia tulee seurata tarkoin. ”Vaarana on, että pidempään voimassa olevia luottoja ehditään ottaa useita ennen kuin ensimmäiset niistä erääntyvät ja maksuhäiriömerkinnät estävät lisävelkaantumisen”, talousvaliokunnan lausunnossa todetaan.