Talousvaliokunta kannattaa pikavippien korkokattoa
Talousvaliokunta hyväksyi eilen muutoksitta hallituksen lakiesityksen, joka tähtää pikalainoihin liittyvän lainsäädännön tiukentamiseen. Merkittävin uuden lain tuoma muutos on korkokatto, joka luultavasti tuo suuria muutoksia pikavippialalle. Korkokatto rajoittaa pikalainan maksimikoron viitekorkoon lisättynä 50 prosentilla eli tällä hetkellä noin 51 prosenttiin. Nykyisellään pikalainojen keskimääräinen todellinen vuosikorko lähentelee tuhatta prosenttia. Lain seurauksena pikavippiyritysten määrä todennäköisesti vähenee. Pikalaina-alan toimijoiden mukaan korkokatto ja muut rajoitukset saattavat johtaa koko toimialan loppumiseen, mutta talousvaliokunta arvioi, että osa yrityksistä jatkaa toimintaansa uudenlaisilla luottoehdoilla. Tuottoja voisi edelleen saada esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä. Korkokaton lisäksi lisämaksulliset tekstiviestipalvelut ja maksuviivästyksistä määrättävät sopimussakot halutaan asettaa hyvän luotonantotavan vastaisiksi. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle annetaan lisää valtuuksia valvoa pikavippiyritysten toimintaa. Talousvaliokunnan mukaan valvonnan tehostaminen on välttämätöntä, jotta lain noudattamista voidaan paremmin tarkkailla. Pikalainan tarjoajilta alettaisiin myös edellyttää entistä tarkempaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioimista. Sääntely koskisi kaikkia alle 2000 euron luottoja. Talousvaliokunnan mukaan on ilmeistä, että pikalainojen tuottamat ongelmat ovat lisääntyneet. Vaikka pikaluottoja ottavat kaiken ikäiset, erityisen paljon ongelmia ne aiheuttavat nuorille kuluttajille, joilla ei ole säännöllisiä tuloja eikä juuri kokemusta oman talouden hallinnasta. Helsingin talous- ja velkaneuvonnan arvion mukaan pikaluotot tuottavat ongelmia noin 80 prosentille alle 25-vuotiaista pikalaina-asiakkaista. Talousvaliokunta toteaa, etteivät pikalainat ole automaattisesti ongelmallisia. Lainan ottaminen on kestävällä pohjalla, jos se otetaan harkitusti yksittäistä yllättävää menoerää varten ja kyetään maksamaan nopeasti pois. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ylivelkaantuneet käyttävät pikaluottoja elämiseen ja vanhojen velkojen lyhentämiseen, mikä entisestään pahentaa velkakierrettä. Lisäksi pikaluotot ovat luotto-osuuteensa nähden huomattavasti yliedustettuina perintään päätyneissä velkatapauksissa. Muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja on ehdottanut pikavippien täyskieltoa. Talousvaliokunta kuitenkin kumosi lakialoitteen täyskiellosta, sillä täyskielto saattaisi aiheuttaa uusia ongelmia esimerkiksi synnyttämällä pimeät lainamarkkinat. Talousvaliokunta tukee ajatusta niin sanotun positiivisen luottorekisterin perustamisesta. Positiivinen luottorekisteri helpottaisi pikalainayritysten mahdollisuuksia arvioida asiakkaidensa luottokelpoisuutta. Tällä hetkellä luottotietorekisteristä selviävät ainoastaan maksuhäiriömerkinnät. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuutta perustaa positiivinen luottorekisteri. Lainsäädäntötoimien ohella talousvaliokunta pitää tärkeänä, että huomiota kiinnitetään esimerkiksi talouden hallinnan opetukseen, toimeentulotuen saatavuuden turvaamiseen ja sosiaalisen luototuksen saatavuuteen. Ylen mukaan laki ehtii eduskunnan hyväksyttäväksi ensi keväänä, joten se tulee voimaan luultavasti loppukeväästä 2013.