Suomen Pienlainayhdistys lisää tietoa pikavipeistä

Suomen Pienlainayhdistys on puolustanut pikavippialaa jo vuodesta 2007 – siis melkein siitä asti, kun ensimmäiset pikavippejä tarjoavat yritykset vuonna 2005 alkoivat toimia Suomessa. Pienlaina-ala on alkuhetkistään asti herättänyt runsaasti keskustelua. Usein pikavipit nähdään hieman vaarallisina: pikavipin ottaminen voi syöstä etenkin nuoret hallitsemattomaan velkakierteeseen. Pikalainoihin liittyvää lainsäädäntöä kiristettiinkin vuonna 2010, ja tällä hetkellä valmisteltavana olevassa lakiehdotuksessa pikavippien tarjoamista vaikeutetaan entisestään. Suomen Pienlainayhdistykseen kuuluu 13 pikavippiyrittäjää, jotka yhdessä muodostavat 76 prosenttia alan markkinoista Suomessa. Tästä voi päätellä, että mukana on monta merkittävää yritystä. Yhdistys kritisoi pikavippeihin liitettyjä negatiivisia mielleyhtymiä ja pyrkii lisäämään tietoa alasta. Yhdistyksen mukaan pikavippialasta liikkuu paljon väärinkäsityksiä ja harhaluuloja. Väärinkäsityksiä yhdistys korjaa muun muassa Kymmenen tosiasiaa pienlainoista –sivustollaan. Pikavippejä moititaan usein korkeista koroista, holtittomasta luotonannosta ja suomalaisten, etenkin nuorten ylivelkaannuttamisesta. Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan pikavippien korot ovat kuitenkin yleensä varsin kohtuullisia ottaen huomioon pienet lainasummat ja lyhyet maksuajat. Todellinen vuosikorko lyhytaikaisissa lainoissa kyllä muodostuu korkeaksi, mutta se ei kerro koko totuutta pikavippien kuluista. Yhdistys painottaa, että kaikkien lainanhakijoiden tiedot tarkastetaan huolellisesti, eikä läheskään kaikkia hakemuksia hyväksytä. Tällä hetkellä mistään rekisteristä ei kuitenkaan selviä, onko lainanhakijalla ennestään runsaasti avoimia lainoja, jos ne eivät ole vielä tuottaneet maksuhäiriömerkintöjä. Yhdistys kannattaakin niin sanotun positiivisen luottorekisterin perustamista. Rekisteri tarjoaisi enemmän tietoa asiakkaan maksukyvystä kuin pelkkä luottotietorekisteri. Kymmenen tosiasiaa pienlainoista –sivuston mukaan pikavippejä käyttävät aivan tavalliset ihmiset, eivät erityisesti nuoret tai hyvin vähävaraiset. Sivuston mukaan kaksi kolmasosaa pikavipin ottajista on vakituisessa työsuhteessa, ja pieni osa on alle 20-vuotiaita. Myös suomalaisten ylivelkaantuminen johtuu pääosin muista syistä kuin pikavipeistä. Useimmiten syynä ovat pankkien tarjoamat kulutusluotot. Viivästyskorot ja perintäkulut eivät puolestaan ole pikavipeissä sen suurempia kuin muissakaan maksuissa. Pikavipeille on myös selkeä tarve, sillä pankit eivät myönnä vastaavia luottoja. Yhdistys on laatinut alalle eettiset säännöt. Jäsenyritykset ovat velvollisia noudattamaan niitä. Säännöissä säädetään muun muassa, ettei vippejä saa markkinoida alle 18-vuotiaille ja ettei lainoja saa maksaa öisin. Säännöt edellyttävät myös, että pikavippiyritykset tarjoavat asiakaspalvelua, josta vastataan asiakkaiden tiedusteluihin kohtuullisessa ajassa. Jos asiakas ilmoittaa lainanantajalle maksuvaikeuksista, yrityksen tulee pyrkiä selvittelemään ongelmat lainanantajan kanssa yhteistyössä ja tarvittaessa kertoa, mistä voi saada apua velkaongelmiin.