Positiivista luottotietorekisteriä ei perusteta

Oikeusministeriö ei suosittele positiivista luottotietorekisteriä. Ministeriön teettämän selvityksen mukaan rekisterin perustamiseen ei kannata ryhtyä ainakaan vielä. Positiivinen luottotietorekisteri keräisi yhteen kansalliseen rekisteriin huomattavan määrän suomalaisten taloustietoja. Se sisältäisi ainakin tiedot kaikista suomalaisten ottamista lainoista ja mahdollisesti myös muita tietoja kuluttajien taloustilanteesta. Tällä hetkellä Suomessa tallennetaan ainoastaan negatiivisia luottotietoja eli maksuhäiriömerkintöjä. Positiivista luottotietorekisteriä on toivottu, sillä se voisi vähentää ylivelkaantumista ja maksuhäiriömerkintöjä. Luottoalan yhtiöt toivovat rekisteriä luottotappioiden vähentämiseksi, ja myös ylivelkaantuneita auttava Takuu-Säätiö on suositellut rekisterin perustamista. Oikeusministeriön selvitys ottaa rekisteriin kuitenkin kielteisen kannan. Selvityksen laati oikeusministeriön pyynnöstä Lapin yliopiston yksityisoikeuden professori Ahti Saarenpää. Merkittävä syy kielteiseen suhtautumiseen on se, että EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta henkilötietoasetusta, asuntoluottodirektiiviä ja tietoturvallisuusdirektiiviä. Niillä voi olla vaikutusta myös Suomen lainsäädäntötarpeisiin, joten selvityksen mukaan niiden vaikutuksia tulisi odottaa ennen kansallisen lainsäädännön muutoksia. Selvityksessä tarkasteltiin positiivista luottotietorekisteriä myös henkilötietojen suojan ja perusoikeuksien kannalta. Selvityksen mukaan positiivinen luottotietorekisteri olisi luonteeltaan niin sanottu perusrekisteri, jonka tulisi olla julkisen sektorin ylläpitämä. Rekisterin perustaminen edellyttäisi laaja-alaista lainsäädännön uudistamista ja eri toimijoiden ja rekisteröitävien henkilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien yhteensovittamista. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on selvityksen kanssa samaa mieltä siitä, että aihetta välittömiin lainsäädäntötoimiin ei ole. – Massiivisen, käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan yhteiskunnallisen perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein eikä pelkästään sen vuoksi, että tiedot ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä jollekulle, Henriksson toteaa. – Tässä vaiheessa on sen sijaan syytä osallistua asian kannalta merkityksellisen eurooppalaisen lainsäädännön kehittämiseen. Samalla on seurattava, millaisia ratkaisuja luottoalan toimijat itse pitävät tavoiteltavina ja toimivina jo voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Pikalainaa.co kertoi aikaisemmin tällä viikolla, että Suomen Asiakastieto aikoo ryhtyä tarjoamaan positiivisia luottotietoja. Asiakastiedon järjestelmä ei kuitenkaan ole positiivinen luottotietorekisteri, sillä tietoja tarjotaan vain luotonhakutilanteissa luottoyhtiöiden käyttöön. Tietojen luovuttaminen on kuluttajille vapaaehtoista.