Pikavippien koronlaskennassa epäselvyyksiä

Pikavippien koronlaskennassa ja korkojen suuruuden vertailussa esiintyy epäselvyyksiä, sillä esimerkiksi lainsäädännössä käytetty niin kutsuttu todellinen vuosikorko soveltuu huonosti pienten ja lyhytaikaisten lainojen koron laskentaan ja vertailuun. Useissa yhteyksissä käytetään silti todellisen vuosikoron laskentakaavaa pikavippien korkojen ja kulujen vertailuun.

Oikeusministeriön työryhmän suunnittelema pikavippien korkokatto on laadittu nimenomaan todellisen vuosikoron pohjalta. Suomen Pienlainayhdistys kritisoi todellisen vuosikoron laskentakaavan käyttöä pikavippien yhteydessä sillä, että kyseinen laskentakaava ei sovellu lyhytaikaisten velkojen ja pienten korkojen vertailuun. Todellinen vuosikorko on eri asia kuin todellinen kustannus, jonka kuluttaja lainasta maksaa. Todellista vuosikorkoa laskettaessa käytetään teoreettista korkoa korolle -kaavaa, joka ei toteudu pienissä ja lyhytaikaisilla lainoissa, joiden maksuaika on alle vuosi.

Todellisen vuosikoron sopivuutta lyhytaikaisiin lainoihin voidaan havainnollistaa esimerkillä. Laskukikkailulla yhdenkin prosentin korko saadaan näyttämään 3678 prosentin korolta, kun käytetään todellisen vuosikoron laskentakaavaa. Jos lainataan sata euroa yhdeksi päiväksi ja maksetaan lainasta korkoa yhden euron verran, on todellinen korko yksi prosentti lainan pääomasta. Todellisen vuosikoron kaavalla laskettuna korko taas on jopa 3678 prosenttia.

Pikavippien korot ovat Tilastokeskuksen viimeisimmän luottokantatilaston mukaan 23 prosenttia. Keskimääräisen pikavipin summa on 243 euroa ja maksuaika 33 päivää. Vaikka todellinen korko lainapääomasta on vain 23 prosenttia, todellinen vuosikorko on samalle lainalle samoilla kustannuksilla ja samalla maksuajalla laskettuna on lähes 900 prosenttia.

Todellinen vuosikorko saa myös pitkäaikaisen lainan näyttämään lyhytaikaista edullisemmalta, vaikka todellisuudessa pitkäaikaisesta lainasta saa euromääräisesti laskettuna maksaa enemmän kuluja ja korkoja.