Pikavippien korkokatto eteni taas

Pikavippitoimintaa rajoittavan lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely käytiin eilen eduskunnassa. Ylen mukaan lakiehdotus hyväksyttiin yksimielisesti, eikä talousvaliokunnan tekemään mietintöön esitetty muutoksia. Lain toinen eli viimeinen käsittely käydään luultavasti ensi viikolla. Laki tulee voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta, joten lakia voidaan odottaa loppukeväästä tai alkukesästä. Uusi laki tarkoittaa pikavippitoiminnan merkittävää vaikeutumista tai jopa loppumista. Laki asettaa kaikkien alle 2000 euron suuruisten luottojen todellisille vuosikoroille korkokaton, jonka taso on viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Muutos on suuri, sillä tällä hetkellä pikavippien todelliset vuosikorot ovat yleisimmin satoja tai tuhansia prosentteja. Tekstiviestimaksuja perimälläkään ei kuluja voi enää jatkossa kattaa, sillä myös ylimääräisten tekstiviestimaksujen periminen kielletään. Lisäksi vaaditaan, että luotonantajat todentavat hakijoidensa tulot ja maksukyvyn aikaisempaa tarkemmin. Tulojen todentamiseen käytettävät keinot ovat kuitenkin vielä epäselviä. Suomessa on keskusteltu mahdollisuudesta perustaa positiivinen luottorekisteri, joka sisältäisi tiedot suomalaisten veloista. Positiivisesta luottorekisteristä ei kuitenkaan ole vielä tehty päätöksiä. Lain tavoitteena on vähentää pikavippien aiheuttamia ylivelkaantumisongelmia. Erityistä huolta on tuottanut se, että pikalainat ovat aiheuttaneet talousvaikeuksia nuorille. Pikavippejä on rajoitettu lainsäädäntötoimilla aikaisemminkin, mutta näitä toimia ei ole eduskunnassa pidetty riittävinä, sillä velkaantumisongelmat ovat edelleen lisääntyneet. Jotkut asiantuntijat ovat kuitenkin pelänneet, että uusi laki entisestään lisää velkaantumisongelmia. Lainamarkkinat saattavat siirtyä esimerkiksi suurempiin, yli 2000 euron luottoihin. Ylivelkaantuminen voi vain pahentua, jos pienituloinen kuluttaja joutuu ottamaan 200 euron tarpeeseen 2000 euron lainan. Lain lopullisia vaikutuksia ei kuitenkaan tiedä vielä kukaan. Eduskunnan käymässä keskustelussa lakiehdotusta ei juuri moitittu. Osa kansanedustajista piti mahdollisena, että pikavipeille voitaisiin jatkossa asettaa täyskielto. Monet edustajat kuitenkin pelkäsivät, että täyskielto saattaisi johtaa pimeiden lainamarkkinoiden syntyyn ja rahan lainaamiseen rikollisilta. – Myös vaihtoehtoisia sääntelytapoja harkittuaan talousvaliokunta katsoi, että kokonaisuutena arvioiden tämä esitys on nyt sitten omiaan edistämään vastuullista luotonantoa ja luotonottoa. Koska kyseessä on merkittävä muutos nykyiseen sääntelyyn, on tavanomaistakin tärkeämpää seurata sääntelyn vaikutuksia, arvioi Mauri Pekkarinen (kesk).

  Pikavippimainoksia puhelimeen pyytämättä