Pikavippialan etujärjestö lopettaa toimintansa

Suomen Pienlainayhdistys kertoo tiedotteessaan, että yhdistys purkautuu kesäkuun lopussa. Toiminnan lopettamisesta päätettiin yhdistyksen vuosikokouksessa. Toiminta loppuu, koska pikavippien myöntäminen lakkaa Suomessa 1. kesäkuuta. Taustalla on kuluttajansuojalain muutos, joka asettaa alle 2000 euron suuruisille luotoille korkokaton. Suomen Pienlainayhdistys kertoo, että korkokatto leikkaa yli 90 prosenttia nykyisenkaltaisen pikalainatoiminnan katteesta. Siksi pikavippien tarjoaminen ei ole enää järkevää. Suomen Pienlainayhdistys perustettiin vuonna 2007 parantamaan pikavippiyritysten toimintaedellytyksiä ja lisäämään tietoisuutta alasta. Siihen kuuluu 13 pienlainayritystä, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus pikalainoista oli viime vuonna 61,6 prosenttia. Yhdistyksen tavoitteena on ollut myös hyvän luotonantotavan kehittäminen. Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kertoi Uudelle Suomelle, että yhdistys on tehtävänsä tehnyt. – Päätös tehtiin yksimielisesti, ja katsoimme, että on viisainta lopettaa. Asiaa mietittiin monipuolisesti, mutta lopulta ei nähty, että yhdistystä enää tarvittaisiin uudessa systeemissä. Kun pienten lainojen tarjoaminen muuttuu kannattamattomaksi, luottojen painopiste voi siirtyä yli 2000 euron lainoihin. Kuusisto kertoo, että lainasummien kasvaessa ja maksuaikojen pidetessä myös riskit ja luottotappiot kasvavat. Uusi Suomi kertoo myös, että osa pikavippifirmoista on lopettanut tai lopettelemassa toimintaansa. Se on edessä etenkin pienillä yrityksillä. Suuremmat voivat siirtyä tarjoamaan yli 2000 euron kulutusluottoja. Pieniä lainoja tuskin tarjoaa enää kukaan, sillä jo luoton myöntämisestä koituvat kustannukset ylittävät sallitun korkosumman. On epäilty, että pienlainojen korkokatto voi vaikuttaa myös tarkoituksensa vastaisesti ja lisätä ylivelkaantumista, mikäli ihmiset alkavat ottaa isoja luottoja pieniin tarpeisiin. Toisaalta lakiin sisältyy vaatimus, että luotontarjoajan tulee arvioida hakijan maksukyky aikaisempaa tarkemmin. Käytännössä se voi tarkoittaa, että hakijan on toimitettava luottoyritykselle esimerkiksi palkkalaskelma tulojen todistamiseksi. Pikavippejä alettiin myöntää Suomessa vuonna 2005. Tilastokeskuksen mukaan niitä myönnettiin viime vuonna 394,6 miljoonan euron edestä.