Asiantuntijat: Pikavippilain seurauksiin varauduttava

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar ja Oikeuspoliitisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Kati Rantala kirjoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, että pikavipeille on ehtinyt muodostua suuri kysyntä. Uuden lainsäädännön tullessa voimaan vippien tarjonta voi vähentyä, ja samalla monelta katoaa mahdollisuus paikata heikkoa taloustilannetta pikavipillä. Pikavippitoimintaa rajoittava lainsäädäntö tulee voimaan kesäkuun alussa. Kirjoittajat arvelevat, että monen ihmisen velkakierre katkeaa perintätoimiin, kun uutta vippiä ei enää saa. Hetkellisesti uudet maksuhäiriömerkinnät ja velkomustuomiot voivat lisääntyä runsaasti. Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää monin tavoin. Lisäksi velkaongelmiin joutuminen on usein häpeällistä ja ahdistavaa, eikä velkaantumisen seurauksia ja vaikutuksia välttämättä tiedetä. Kirjoittajat esittävätkin, että pikavippejä rajoittavan lain lisäksi pitäisi perustaa neuvonta- ja tukipalveluita. Velkaongelmiin voidaan yleensä löytää ratkaisu, mutta harva velkaongelmainen löytää sitä yksin. Ongelmien selvittämiseen tarvitaan monialaista taloudenhallinnan ja velkaratkaisujen tuntemusta. Apua on saatavilla, jos sitä osaa hakea, mutta talousneuvontapalveluiden resurssit eivät välttämättä vastaa tarpeeseen. Vaikeinta on Pantzarin ja Rantalan mukaan nuorten tavoittaminen, sillä apu ei välttämättä kohtaa nuoria avuntarvitsijoita. Neuvoa saatetaan hakea internetin keskustelupalstoilla, joilla tietojen paikkansapitävyyttä ei voi varmistaa. Neuvonnan lisäksi pitäisi kirjoittajien mielestä varautua siihen, että toimeentuloetuuksien tarve voi kasvaa. Pikavippien käyttäjien joukossa voi olla ihmisiä, jotka ovat oikeutettuja etuuksiin, mutta eivät syystä tai toisesta ole hakeneet niitä. Velaksi eläminen on Pantzarin ja Rantalan mukaan yhä yleisempää, eikä pikavippejä voi syyttää kaikista velkaongelmista. Erilaisia luottomuotoja ja maksujärjestelyjä on lukuisia. – Tarve pienlainaan arjen hallintakeinona ei poistu, vaikka muunlainen ongelmavelkaantuminen lisääntyisi, kirjoittajat uskovat. Heidän mukaansa arjen hallintaa varten tulisi kehittää edullisia ja kohtuullisia rahoitusratkaisuja, kuten sosiaalista luototusta. Vaikka asiasta on keskusteltu, kohtuullisia luottopalveluita ei välttämättä synny riittävän nopeasti.