Vieläkö saa pientä pikavippiä?

Ensimmäiset pikavipit olivat nykyisiin, jopa tuhannen euron suuruisiin pienluottoihin verrattuna hyvin pieniä. 20 euron tekstarivippi oli alkuaan hyvin tyypillinen pikavippi.

Nykyään pikalainoja tarjoavat palvelut markkinoivat usein suurella ensilainalla ja suuremmilla luottosummilla. Ei ole harvinaista, että luottopalvelu tarjoaa 500 euroa pikavippiä, osa jopa uudelle asiakkaalle. Pikavippinä voidaan markkinoida jopa tuhannen euron pikavippiä, vaikka toiset mieltävät niin suuren lainasumman kulutusluotoksi. Useilla pikavippipalveluilla onkin vippien lisäksi tarjolla myös pienluottoja suurempia, yleensä yli tuhannen euron kulutusluottoja.

Nykyisen lain takia tekstarivipit ovat historiaa, eikä enää ole mahdollista myöntää vippiä tekstiviestillä. Laki vaatii käytännössä pankkitunnistautumisen kaikilta uusilta asiakkailta. Kerran tunnistauduttuaan lainanhakija voi kuitenkin hakea useimmita palveluista pikavippiä tekstiviestillä, mutta ainoastaan sellaisesta palvelusta, johon hän on aiemmin tunnistutunut pankkitunnusten avulla. Tällöin tekstiviestissä käytetään PIN-koodia, eli salasanaa, jonka avulla käyttäjä tunnistetaan.

Vaikka tekstarivippiä ei ole mahdollista saada, pienet pikavipit löytyvät edelleen useiden vippipalveluiden lainavalikoimasta. Pienin vippi on todennäköisesti Vivus.fi -palvelulla, jossa pienin lainatuote on 10 euron pikavippi. Lyhimmillään luoton voi ottaa yhdeksi päiväksi, jolloin lainan kustannukset ovat 1,40 euroa. 20 euron vippejä tarjoaa useampi palvelu, muun muassa Supervippi, josta 20 euron vipin saa 14 päivän laina-ajalla. Vipille tulee käsittelykuluja 12 euroa. Molemmat vippipalvelut tarjoavat myös suurempia luottoja, Vivuksen suurin lainatuote on 600 euron pikavippi ja Supervipin jopa 800 euron pienlaina.

Keskimääräisen pikavipin summa on kasvanut jatkuvasti. Vuoden 2008 alkupuolistolla keskimääräinen lainamäärä oli 159 euroa, kun vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä se oli 240 euroa. Pikavippien lainamäärät siis suurenevat koko ajan, mutta mielenkiintoista on, että samalla myös pikavipeistä perittävät kulut ja korot ovat laskussa. Esimerkiksi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä pikavipeistä perittiin kuluja keskimäärin 28,2 prosenttia, kun vuoden 2012 alussa kulujen ja korkojen osuus oli enää vain 24,2 prosenttia.

Aika näyttää mikä pienten pikavippien tulevaisuus on. Suunnitellun pikavippikiellon toteutuessa markkinoilta katoisi pienet pikavipit kokonaan, mutta suuret, tuhansien eurojen kulutusluotot jäisivät, sillä niille ei suunnitella rajoituksia. Jää nähtäväksi, tuoko suunnitellun kaltainen pakotettu kulutusluottojen luottosummien suurentaminen toivottua tulosta velkaongelmien vähentämisessä.