Taloussanomat: Moni pikavippifirma luopunut jo leikistä

Moni pikavippifirma on luopunut leikistä tänä vuonna, kertoo Taloussanomat. Taustalla voi olla tuore pikavippilaki.

Kaikki Suomen pikavippiyritykset merkitään luotonantajarekisteriin. Vielä viime vuoden lopulla rekisterissä oli 87 yritystä, nyt niitä on enää 75.

Lopettamisten syyt löytynevät Arkadianmäeltä, arvioi ylitarkastaja Tuija Karsimus luotonantajarekisteriä ylläpitävästä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Eduskunta hyväksyi helmikuun alussa pikavippien kuluja säätelevän lain. Laissa asetetaan pikavippien todellisille vuosikoroille katto, joten lain tultua voimaan pikavipin todellinen vuosikorko saa olla vain viitekorko lisättynä 50 prosentilla. Myös ylimääräiset tekstiviestikulut kielletään. Laki koskee kaikkia alle 2000 euron luottoja.

Yrityskato ei tosin ole aivan niin radikaali kuin aluksi näyttää, sillä lopettaneista yhdeksän oli osa samaa rypästä, joka tunnettiin nimellä Tuomon tuvat. Siitä huolimatta määrä on merkittävä, kun sitä vertaa viime vuoteen. Viime vuonna lainatoiminnan lopetti omasta tahdostaan vain neljä yritystä.

– Alan näkymät ovat hyvät tai eivät ainakaan sen huonommat kuin viime vuonna tähän aikaan, väittää kuitenkin Suomen Rahoitusyhtiön toimitusjohtajana työskennellyt Jan Karjalainen Taloussanomille. Karjalaisen mukaan uusi laki ei estä pikavippitoimintaa. Suomen Rahoitusyhtiö poistui luotonantajarekisteristä alkuvuodesta, koska se myytiin toiselle yhtiölle.

– Korkokatto ja lainan todelliset kustannukset ovat eri asioita, Karjalainen sanoo ja huomauttaa, että tulosta voi saada muualtakin kuin koroista.

Aivan toisenlaisilla linjoilla on kuitenkin Liettuasta lähtöisin oleva Viaconto, joka niin ikään lopetti lainatoimintansa Suomessa. Yhtiö toimii seitsemässä eri maassa, mutta ei lopulta edes kunnolla käynnistänyt toimintaansa Suomessa, sillä yhtiön mukaan tuleva laki tekee liiketoiminnasta mahdotonta.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto toteaa, ettei rekisteröityjen pienlainayritysten määrän muutoksista kannata vielä päätellä kovin paljon, sillä ala on muutenkin aallokkoinen. Kyse voi olla ennakoinnista, mutta kokonaan ala tuskin katoaa, sillä kysyntää on paljon.

– Pikavippien antolainaus oli viime vuonna 400 miljoonaa euroa. Hakemuksista taas hylätään 40–50 prosenttia. Kysyntää on olemassa, Kuusisto toteaa.

Pikavippialan tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Tämä vuosi on Kuusiston mukaan todennäköisesti luovaa aikaa, sillä ”kaikki tietävät, että nallekarkit menevät uusjakoon”.

Luovat keinot voivat tarkoittaa esimerkiksi laina-aikojen pidentämistä. Pitempien laina-aikojen avulla pikavipeistä voi ehkä saada tuottoja korkokatosta huolimatta.