Suomi alkaa valvoa pikavippejä yhteistyössä naapurimaiden kanssa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden kuluttajaviranomaiset päättivät marraskuun puolivälissä tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä pikaluottomarkkinoiden valvonnassa, kertoo Kuluttajaviraston tiedote. Asiasta keskusteltiin Helsingissä järjestetyssä kuluttaja-asiamiesten ja kuluttajaviranomaisten kokouksessa.

Yhteistyön lisääminen on järkevää, sillä kokouksessa kävi ilmi, että usein samat yritykset toimivat monessa tai kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa ja käyttävät kaikissa samoja epäasiallisia markkinointikeinoja. EU-lainsäädäntö mahdollistaa pikaluottoyritysten toimintaan puuttumisen yhteisvoimin.

Kokoukseen osallistuneiden maiden viranomaiset ovat olleet huolissaan pikalainojen kuluttajille aiheuttamista talousvaikeuksista. Lainoja markkinoidaan usein harhaanjohtavasti helppona tapana ratkaista rahaongelmat, vaikka pikalainan ottaminen saattaa päinvastoin lisätä vaikeuksia.

Mainoksissa lain vaatimat tiedot, kuten todellinen vuosikorko ja luoton todelliset kustannukset, jäävät usein vähälle huomiolle. Harhaanjohtavan mainonnan vuoksi pikavippi saattaa lopulta tulla kuluttajalle kalliimmaksi kuin tämä on odottanut.

Markkinointi & Mainonta –lehti kertoo, että heinä-syyskuussa Suomessa myönnettiin pikavippejä hieman alle 107 miljoonalla eurolla. Yksittäisiä vippejä oli yhteensä 385 991 kappaletta. Luvut tarkoittavat, että vippien määrä on lisääntynyt 29 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna.

Suomen kuluttajavirastossa kaivataan markkinoinnin valvonnan rinnalle myös lainsäädännön kiristämistä.

”Pohjoismais-baltialainen yhteistyö täydentää hyvin Kuluttajaviraston muuta pikaluottoihin kohdistuvaa toimintaa, kuten lainsäädäntöön vaikuttamista ja pikaluottojen perintään puuttumista. Valvonnalla voidaan päästä kiinni markkinoinnin epäkohtiin, mutta niillä ei kuitenkaan pysäytetä ihmisten velkaantumista. Siihen tarvitaan lainsäädännön muutoksia”, kertoo Suomen kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen. Kokouksen tuloksiin Hentunen oli kuitenkin tyytyväinen.

Pikalainoja koskevia lakeja ollaan Suomessa parhaillaan uudistamassa. Hallituksen esityksessä on vaadittu pikaluotoille korkokattoa, joka estäisi luottojen todellisen vuosikoron kipuamisen satoihin prosentteihin. Näillä näkymin suurimmaksi sallituksi vuosikoroksi asettuisi noin 51 prosenttia. Korkokaton myötä pikavippien tarjonta todennäköisesti vähenisi, kun vippiyritysten mahdollisuudet saada suuria voittoja hankaloituisivat. Vähenevä tarjonta saattaisi johtaa myös kuluttajien vähenevään velkaantumiseen.

Myös vippien sivukuluja halutaan suitsia. Pikavippiyritykset tarjoavat usein lisämaksullisia tekstiviestipalveluita tai muita vastaavia palveluita, jotka saattavat tuoda kymmeniä tai jopa satoja euroja lisää kuluja. Hallituksen esityksessä lisämaksulliset palvelut halutaan kieltää.

Kuluttajavirasto osallistui pikavippejä koskevan lainsäädännön uudistamiseen oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Virasto kannattaa hallituksen esityksen ehdotuksia korkokatosta ja pikavippien sivukulujen rajoittamisesta.