Suomen Asiakastieto tuo positiiviset luottotiedot luotonmyöntäjien käyttöön

Luottotietorekisteriä ylläpitävä Suomen Asiakastieto aikoo ryhtyä tarjoamaan lainanhakijoiden positiivisia luottotietoja luottoyhtiöiden käyttöön. Kansallista positiivisten luottotietojen rekisteriä ei sen sijaan olla toistaiseksi luomassa, sillä oikeusministeriön tuore selvitys ei tue rekisterin perustamista.

Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan tietoja hakijan muista lainoista ja mahdollisesti muista taloustiedoista. Suomen Asiakastieto aikoo antaa kulutusluottoja ja pikavippejä myöntäville yrityksille mahdollisuuden tarkistaa, paljonko lainanhakijalla on ennestään luottoja ja onko maksujen kanssa ollut ongelmia.

Tietoja voidaan antaa vain asiakkaiden suostumuksella, ja niitä käytetään ainoastaan asiakkaan hakiessa luottoa. Jos suostumus annetaan, luottoyritys saa reaaliaikaisen koosteen hakijan avoinna olevien luottojen lukumäärästä ja yhteissummasta sekä lyhennyserien suuruudesta ja myöhässä olevien maksuerien saldosta.

– Kuluttaja tekee aina itse päätöksen tietojensa käytöstä. Henkilö voi myös itse tarkistaa, mitä tietoa ja kenelle hänestä on luovutettu, painottaa liiketoimintajohtaja Heikki Koivula Asiakastiedosta.

Ylen mukaan luotto voi kuitenkin jäädä saamatta, jos asiakas kieltää tietojensa luovutuksen.

Alkuvaiheessa Asiakastiedon tietoja ryhtyy käyttämään 15 kuluttajaluottoja tarjoavaa yritystä. Asiakkaan lainatietojen tarkistaminen on yrityksille hyödyllistä, sillä niiden avulla yritykset voivat karsia pois ylivelkaantumassa olevat tai ylivelkaantuneet riskiasiakkaat ja pienentää luottotappioitaan. Myös kesäkuussa voimaantuleva uusi kuluttajansuojalaki vaatii luottoyhtiöitä tarkistamaan asiakkaiden luottokelpoisuuden aikaisempaa tarkemmin.

Heikki Koivulan mukaan tietojen tarkistaminen hyödyttää myös laina-asiakkaita.

– Tämä on myös kaikkien kuluttajien etujen mukaista. Mitä enemmän oikeaa tietoa, sitä parempia luottopäätöksiä, vähemmän luottotappioita ja ylivelkaantumista, Koivula toteaa.

Suomessa on keskusteltu myös yleisen positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotosta. Oikeusministeriön keskiviikkona julkaisema selvitys kuitenkin torjuu rekisterin perustamisen. Selvityksen mukaan lainsäätäjien kannattaa ensin odottaa eräiden EU-asetusten ja direktiivien valmistumista, sillä ne saattavat joka tapauksessa edellyttää vastaavan rekisterin perustamista. Lisäksi selvityksessä todetaan, että positiivinen luottorekisteri vaatisi laaja-alaisia lakiuudistuksia ja pohdintaa muun muassa henkilötietojen suojan kannalta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan toistaiseksi ei ole myöskään selvyyttä siitä, kuka rekisteriä voisi ylläpitää tai miten sen kustannukset katettaisiin.

– Massiivisen, käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan yhteiskunnallisen perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein eikä pelkästään sen vuoksi, että tiedot ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä jollekulle, Henriksson toteaa.