Pikavippien korkorajoitus tarkoittaisi pikavippien kieltämistä

Pienlainoille suunniteltu korkokatto tarkoittaisi käytännössä pikavippien kieltämistä kokonaan. Rajoituksen myötä pienehköt pikavipit katoaisivat markkinoilta, mutta lainaaminen jatkuisi edelleen suurten kulutusluottojen muodossa. Kulujen rajoittaminen koskisi ainoastaan alle 1000 euron vippejä, joten suurempien luottojen tarjoamista voisi jatkaa nykyiseen tapaan.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän selvityksen mukaan pienlainojen todellisia vuosikorkoja tulisi pienentää reilusti. Todellinen vuosikorko on teoreettinen, pitkien lainojen korkon vertailuun käytetty mitta. Kaava soveltuu huonosti pienten luottojen kulujen vertailuun, mutta sitä käytetään kuitenkin yleisesti myös pikavippien kulujen vertailussa. Tilastokeskusksen viimeisimmän luottokantatilaston mukaan pikavippien korot ovat keskimäärin 23 prosenttia lainapääomasta, kun todellisen vuosikoron kaavalla laskettuna se on jopa 900 prosenttia. Kaava vääristä korkojen suuruutta, sillä pikavipit maksetaan takaisin yleensä muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

Mikäli vipeistä perittäviä kustannuksia rajataan todellisen vuosikoron mukaan laskien, niiden tarjoamisesta tulee kannattamatonta liiketoimintaa. Pienlainatoimintaa edustavan yhdistyksen Suomen Pienlainayhdistys Ry:n mukaan korkokatolle ei ole perusteita. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kertoi YleX:lle antamassaan haastattelussa, että palvelun tarjoaminen ei ole kannattavaa, jos katteesta lähtee 94 prosenttia pois. Kuusiston mukaan nykyisen muotoisia pikavippejä ei voi Suomessa enää tarjota, jos oikeusministeriön ehdotus menee läpi sellaisenaan.

Kuusisto kertoo blogissaan, että ehdotetut rajoitukset vauhdittaisivat velkaantumista, kun tarjolla olisi jatkossa vain suuria, yli 1000 euron vippejä ja kulutusluottoja. Kuusisto muistuttaa myös, että pienlainojen osuus kaikista kuluttajaluotoista ja myös velkaantumisongelmista on ainoastaan alle prosentti. Pienlainayhdistys on antanut asiastsa eriävän mielipiteen.