Pikavippejä rajoittavaa lakiehdotusta käsiteltiin eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi torstaina pikavippejä koskevan lakiehdotuksen sisällön. Talousvaliokunnan mietintöön ei esitetty muutoksia.

Lakiehdotuksen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotuksen hyväksymisestä. Uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua niiden vahvistamisesta.

Uuden lain tarkoituksena on vähentää pikavipeistä aiheutuneita velkaantumishaittoja. Erityistä huolta ovat aiheuttaneet pikavippien nuorille aiheuttamat ongelmat. Eduskunnan tietojen mukaan pikavipit ovat olleet osallisina perintään joutuneissa maksuissa huomattavasti luotto-osuuttaan useammin.

Uusi pikavippilaki merkitsee, että alle 2000 euron lainojen todellisen vuosikoron tulee jatkossa olla korkeintaan viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Korkokatoksi muodostuisi siis hieman yli 50 prosenttia.

Nykyisin pikavippien todelliset vuosikorot liikkuvat sadoissa tai tuhansissa prosenteissa, joten jatkossa pikavipeillä tienaaminen hankaloituu huomattavasti. Onkin epäilty, että uusi laki voi merkitä koko pienlaina-alan loppua. Todennäköistä kuitenkin on, että osa lainayrityksistä siirtyy tarjoamaan suurempia luottoja.

Tekstiviestimaksuillakaan pikalainayritykset eivät voi yrittää tienata, sillä myös lisämaksullisten tekstiviestien käyttö lainaprosessissa kielletään.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan uuden lain vaarana voi olla jopa velkaantumisongelmien pahentuminen. Vaikka tarjolla olevien luottojen määrä vähenisi, lainaa tarvitsevat saattavat hakeutua ottamaan suurempia kulutusluottoja. Lainasummien kasvu voi puolestaan syventää velkaongelmia.

Eduskunnassa käytiin lakiehdotuksesta keskustelua, mutta kaikki edustajat kannattivat pikavippilakien kiristämistä. Keskustelussa sivuttiin muun muassa pikavippien mahdollista täyskieltoa ja positiivisen luottotietorekisterin mahdollisuutta.

Jotkut edustajat, esimerkiksi Anne Kalmari (kesk) ja Pauli Kiuru (kok), pitivät pikavippien täyskieltoa mahdollisena ratkaisuna, jos velkaantumisongelmat eivät ratkea uuden lain myötä. Osa kansanedustajista kuitenkin epäili, että pienlainojen täyskielto voi johtaa epävirallisten lainamarkkinoiden syntyyn ja antaa rahanlainaamisen jopa rikollisten käsiin.

– On niin monia tapoja ensinnäkin kiertää tällainen totaalikielto, jos sellaista yritettäisiin. Toisekseen nämä pimeät markkinat, kansalliset ja kansainväliset, kyllä keksivät aina omat väylänsä. Ja sitten kun ne väylät pääsevät markkinoille, niin se jälki siellä varmasti on vielä paljon pahempaa kuin jollakin tavalla säännellyssä markkinassa, totesi Mauri Pekkarinen (kesk).

Eduskunta keskusteli myös pikavippimainosten vaikutuksista. Uusi lakiehdotus ei pikavippien mainostamiseen puutu, mutta useat edustajat pitivät pikavippimainontaa aggressiivisena ja toivoivat siihen rajoituksia. Esimerkiksi Tarja Filatov (sd) arvioi, että pikavippien mielikuvamainonnan kieltäminen voisi olla hyvä keino vähentää ylivelkaantumista.