Pikavipit loppuvat, pienten lainojen tarve ei

Nykymuotoiset pikavipit katoavat, kun uusi pikavippilaki tulee voimaan, arvioi Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto Ylen haastattelussa. Uuden lain vaikutus pikavippialaan on dramaattinen erityisesti korkokaton vuoksi. Jatkossa pikavipin todellinen vuosikorko saa olla vain noin 50 prosenttia. Tällä hetkellä todelliset vuosikorot voivat olla tuhansia prosentteja. Korkokaton myötä sadan euron pikavipistä saa periä korkokuluja vain nelisen euroa, jos laina-aika on kuukausi. Nykyisin tavallinen korkokulu vastaavasta lainasta on noin 25 euroa. Uusi laki tulee voimaan alkukesään mennessä. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 80 pikavippejä myöntävää yritystä. Kuusisto arvioi, että osa yrityksistä lopettaa, mutta ne jatkavat, jotka onnistuvat keksimään uusia ansaintakeinoja. Kuusisto uskoo, että pikavippien tilalle tulee kirjava valikoima korvaavia luottotuotteita. Yksi vaihtoehto olisi laina-ajan pidentäminen, sillä siten voisi saada korkotuottoja korkokatosta huolimatta. Kuusisto ei kuitenkaan pidä laina-ajan pidentämistä todennäköisenä. – Kun laina-aikaa lähdetään pidentämään, luottotappiot lisääntyvät. Lisäksi pidemmät maksuajat vaatisivat pikavippiyrityksiltä suurempia pääomia. Tällä hetkellä pikavipin keskimääräinen maksuaika on 33 päivää. Pikavippejä saa vielä, eikä tuleva korkokatto ole Kuusiston mukaan saanut pikavippiyrityksiä lopettamaan toimintojaan. Kuusisto arvelee, että pikavippejä myönnetään niin kauan kuin se on mahdollista. Yle haastatteli myös velkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzaria. Hän kaipaisi luottomuotoa, joka soveltuisi myös niille, joiden riskitaso on korkeampi. Pienille lainoille on hänen mukaansa tarvetta, vaikka pikavipit eivät välttämättä olekaan paras ratkaisu. – Kunnissa on käytössä sosiaalinen luototus, joka valitettavasti on kovin lapsen kengissään tällä hetkellä. Sitä ennemminkin käytetään vanhojen velkojen järjestelyyn kuin kodin pienten välttämättömien hankintojen luotottamiseen tilanteessa, jossa ihmisellä ei sitä ole varaa tehdä, Pantzar sanoo. Sosiaalisia luottoja myönnettiin viime vuonna 700 kappaletta. Pikavippejä puolestaan myönnettiin Tilastokeskuksen tietojen perusteella pelkästään viime vuoden kolmannella neljänneksellä 386 000 kappaletta. Pantzar ei usko, että pikavippien korkokatto on ihmelääke ylivelkaantumiseen. – Kyllä korkokatto varmasti tuo parannusta tilanteeseen, mutta ei se todellakaan koko ongelmaa pysty poistamaan. Pantzarin mukaan harva velkaantuu pelkästään pikavippien takia, mutta pikavipit vievät helposti velkakierteeseen. Syynä voi olla se, että pikavipeillä yritetään huonoin tuloksin korjata muusta syystä alkanutta, ongelmallista velkatilannetta.