Lakivaliokunta kannattaa pikavippilain tiukennuksia

Lakivaliokunta antoi 22. marraskuuta lausuntonsa pikavippeihin liittyvien lakien uudistamisesta. Lausunnossa hallituksen esitystä lain muuttamiseksi pidetään hyvänä.

Hallituksen esityksessä pikavipeille esitetään korkokattoa, mikä estäisi hyvin korkeiden korkojen pyytämisen lainasta. Se todennäköisesti myös vähentäisi pikavippien tarjontaa, sillä niistä ei enää saisi yhtä suuria voittoja. Luotonantajien velvollisuutta arvioida kuluttajan luottokelpoisuus halutaan tiukentaa. Lisämaksullisten tekstiviestipalvelujen käyttö halutaan estää. Uudistuksen tavoitteena on vähentää pikaluotoista johtuvia velkaongelmia.

Lakivaliokunta on hallituksen esityksen kanssa samaa mieltä siitä, että pikaluottojen vakuudettomuus ja niiden saamisen helppous voivat johtaa harkitsemattomaan lainanottoon. Lyhyt laina-aika ja korkeat kulut voivat lisäksi johtaa yksilön velkaongelmien syntyyn ja pahenemiseen.

Lakivaliokunnan käsityksen mukaan yksityishenkilöihin kohdistuvat velkomustuomiot ovat lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen kun pikavipit ovat tulleet markkinoille. Tilastotiedot ja käräjäoikeuksille tehdyt kyselyt tukevat käsitystä. Helsingin käräjäoikeuden selvityksen mukaan ulosottotapauksissa on jo pitkään näkynyt pikavipeistä johtuvien tapausten määrän kasvu. Myös veloista aiheutuneet kulut ovat olleet suhteellisesti huomattavan korkeita.

Lausunto kertoo, että vain yksi prosentti maksuhäiriömerkinnöistä perustuu velkomustuomioon, jonka taustalla on ainoastaan maksamaton pikavippi. Toisaalta luku ei sisällä sellaisia tapauksia, joissa pikaluotosta johtuva maksuhäiriömerkintä perustuu muuhun kuin velkomustuomioon. Lisäksi maksuhäiriömerkinnöistä 20 prosenttia oli tapauksia, joissa henkilöllä oli sekä pikaluotoista johtuvia että muita merkintöjä. Lakivaliokunta pitää tätä varsin suurena osuutena, koska yleisesti ottaen pikaluottojen osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista on varsin pieni.

Lakivaliokunnan mielestä on ilmeistä, että pikaluotoista johtuvat ongelmat eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet, joten lainsäädäntöä on syytä edelleen tiukentaa. Erityisen painavaa on se, että pikaluotot ovat aiheuttaneet ongelmia nuorille.

Lakivaliokunta tukee hallituksen esitystä ja perustuslakivaliokunnan näkemystä, joiden mukaan luoton todellisen vuosikoron tulisi asettua noin 51 prosenttiin. Todellinen vuosikorko on vakiintuneisuutensa ja selkeytensä vuoksi lakivaliokunnan mielestä hyvä luoton kulujen mittari, vaikka se lyhytaikaisissa luotoissa nouseekin korkeammaksi kuin pitkäaikaisissa.

Vaikka korkokatolla olisi varmasti vaikutuksia pikaluottojen tarjoajien toimintaedellytyksiin, lakivaliokunta katsoo, ettei sääntely kokonaan estä pienten luottojen tarjoamista. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että sääntely koskee mahdollisimman laajasti erilaisia luottotyyppejä, muun muassa perinteisiä luottokortteja, jotta mikään luottotuote ei saa aiheetonta kilpailuetua.

Lakivaliokunta kannattaa myös hallituksen esitystä luottokelpoisuuden arvioinnin tiukentamisesta. Niin sanotun positiivisen luottorekisterin mahdollisuuden tutkimista valiokunta pitää tärkeänä. Positiivisesta luottorekisteristä voisi muun muassa nähdä, montako luottoa lainanhakijalla on ennestään.

Lisäksi lausunnossa huomautetaan, että velkaongelmia tulee pyrkiä vähentämään myös muilla kuin lainsäädäntötoimilla. Erityisesti nuorten kuluttajien valmiuksia ymmärtää oman talouden hallintaa on syytä parantaa. Myös sosiaalisen luototuksen ja talous- ja velkaneuvonnan saatavuuteen on lausunnon mukaan kiinnitettävä huomiota.

Lakivaliokunta antoi lausuntonsa talousvaliokunnan pyynnöstä. Aikaisemmin pikavippilaista on antanut lausunnon perustuslakivaliokunta.

Pikavippeihin liittyviä lakeja tiukennettiin viimeksi vuonna 2010, jolloin pikaluottojen markkinoinnissa alettiin edellyttää todellisen vuosikoron kertomista, vippien maksaminen tilille yöaikaan kiellettiin ja kuluttajaluottojen tarjoajilta alettiin vaatia rekisteröitymistä luotonantajarekisteriin.