Korkokatto tulee – miten käy pikavippialan?

Pitkät laina-ajat, suuret lainasummat, hyödykesidonnaiset lainat vai koko alan loppu? Kukaan ei vielä tiedä, mitä kohta tarjotaan pikavippien tilalle.

Uusi pikavippialan lainsäädäntö pakottaa pikavippiyritykset keksimään uusia ansaintamalleja, mikäli nämä mielivät pysyä laina-alalla. Todennäköisesti laki rajoittaa pikavippien todellisen vuosikoron korkeintaan reiluun 50 prosenttiin ja kieltää lisäksi lisämaksulliset tekstiviestipalvelut. Eduskunta käsittelee uuden pikavippilain kevätkaudellaan, ja laki voi tulla voimaan jo keväällä.

Kun pikavipin todellinen vuosikorko on nykyään joitakin satoja tai tuhansia prosentteja, uusi korkokatto merkitsee huomattavia korkotulojen menetyksiä. Pikavippiyritykset ansaitsevat myös tekstiviesteillä, sillä monet palvelut veloittavat tekstiviestihakemuksista ja muista viestipalveluista noin 2 – 5 euroa viestiä kohti.

Erityisesti pikavippialan toimijat ovat kritisoineet todellista vuosikorkoa pikavipin kulujen mittarina. Todellinen vuosikorko lasketaan olettaen, että laina on otettu koko vuodeksi. Pikavippien laina-ajat ovat kuitenkin tavallisimmin korkeintaan muutamia kuukausia.

Esimerkiksi 50 euron lainasta kahden viikon maksuajalla voi joutua maksamaan hurjalta kuulostavaa 27 000 prosentin todellista vuosikorkoa, mutta todellisuudessa vippiä maksetaan takaisin 62 euroa, jolloin lainan kulut ovat vain 24 prosenttia alkuperäisestä lainasummasta.

Ongelmista huolimatta esimerkiksi hallituksen esitystä kommentoinut talousvaliokunta päätyi suosittelemaan kulujen mittaamista todellisen vuosikoron avulla. Perusteluna oli muun muassa mallin vakiintuneisuus.

Talousvaliokuntakin kuitenkin totesi, että korkokatto jättää tilaa porsaanrei’ille. Todellista vuosikorkoa voidaan hioa pienemmäksi pidentämällä laina-aikaa, vaikka lainaamisen kulut eivät sinänsä vähenisi. Pidemmät laina-ajat ovatkin vippiyrityksille yksi vaihtoehto.

Yhteiskunnan kannalta riskinä on, että lain tarkoituksen vastaisesti ylivelkaantumisongelmat vain pahenevat. Jos laina-aika on pitkä, kuluttaja voi ehtiä ottamaan vielä nykyistäkin enemmän velkaa ennen kuin ensimmäinen erääntynyt laina aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän.

Keskisuomalainen-lehti kertoi tammikuun alussa, että korkokatto saattaa kasvattaa suurempien vippien markkinoita. Korkokatto koskee vain alle 2000 euron lainatuotteita, joten sitä suurempien vippien korot ovat rajoittamattomia. Viime vuosina entistä pienemmät pikavipit ovat kasvattaneet suosiotaan, mutta pienten vippien puuttuessa myös suuret lainasummat voivat houkutella. Myös tässä vaihtoehdossa riskinä on, että suuret lainat tuskin ainakaan vähentävät ylivelkaantumista.


Talouselämä-lehden
haastattelema tutkimusjohtaja Kati Rantala Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta arvioi, että korkokaton vaikutuksia yritetään kyllä jollain tavalla kiertää.

– Ehkä tarjotaan pienlainaa jotain näennäistuotetta vastaan tai asiakas laittaa ruksin kohtaan, missä ilmoittaa käyttävänsä rahan tiettyyn tuotteeseen, lähetetään lasku pikaluottoyritykseen tai muuta sen tapaista, Rantala ehdotti.

Synkin näkemys on kuitenkin Suomen Pienalainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusistolla. Hän arveli Talouselämälle, että uusi laki on alalle lähes kuolinisku.