Asiantuntijat: Pikavippien tilalle tarvitaan muita rahoitusratkaisuja

Moni on tottunut paikkaamaan talouttaan pikavipillä, eikä tarve pieneen lainaan arjen hallintakeinona katoa, vaikka pikavippien tarjonta vähenee, kirjoittavat Juha Pantzar ja Kati Rantala Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Pikavippitoimintaa rajoitetaan lainsäädännöllä kesäkuun alussa. Kun tarjonta vähenee, monen velkakierre katkeaa perintään. Maksuhäiriömerkintöjen ja velkomustuomioiden määrä voi hetkellisesti lisääntyä.

Pantzar ja Rantala kirjoittavat, että lainsäädännön muutosten seurauksiin kannattaa varautua jo etukäteen. Muuten laista voi koitua myös kielteisiä seurauksia.

Lain lisäksi tarvittaisiin saavutettavissa olevia neuvonta- ja tukipalveluita, sillä velkaongelmien setviminen edellyttää usein monialaista taloudenhallinnan ja velkaratkaisujen asiantuntemusta. Harva velkaongelmainen löytää ratkaisuja yksin. Velallinen on ongelmineen altavastaaja, ja oikeusjärjestelmä seuraamuksineen etenee nopeasti. Usein velkaongelmiin päätyminen koetaan lisäksi häpeälliseksi ja ahdistavaksi.

Etenkin nuorten tavoittaminen on vaikeaa, sillä apu ja avuntarvitsijat eivät usein kohtaa. Nuoret hakevat apua netin keskustelupalstoilta, joiden informaatio voi olla epäluotettavaa.

Jos apua osaa hakea, neuvontaa on kyllä tarjolla. Toisaalta talousneuvonnan resurssit eivät välttämättä ole riittäviä tai rahoitus katkeilee.

Pantzarin ja Rantalan mukaan talousneuvontaa pitäisi kehittää erityisesti velkaongelmien alussa. Silloin ongelmiin voi löytää nopeasti toimivia ratkaisuita tuen ja ohjeistuksen avulla.

Velan varassa eläminen on kirjoittajien mukaan yhä yleisempää, eikä pikavippejä voikaan syyttää kaikista velkaongelmista.

– Tarve pienlainaan arjen hallintakeinona ei poistu, vaikka muunlainen ongelmavelkaantuminen lisääntyisi. Tähän tulisi varautua nopeasti kehittämällä vaihtoehtoisia, edullisia ja kohtuullisia ratkaisuja, kuten sosiaalista luototusta, kirjoituksessa esitetään.

Sosiaalisesta luototuksesta on keskusteltu, mutta uusia palveluita ei välttämättä synny tarpeeksi nopeasti.

Myös toimeentuloetuuksien tarve voi lisääntyä, mihin kannattaisi kirjoittajien mukaan varautua. Pikalainojen käyttäjien joukossa voi olla ihmisiä, joilla olisi oikeus etuuksiin, mutta jotka eivät ole halunneet tai osanneet hakea niitä.

– Yhteiskunnan toimivuuden ja kotitalouksia uhkaavien velkakriisien hoitamisen kannalta tulisi kiireesti varmistaa, että palvelut ja niitä koskeva tieto ovat saatavilla kätevästi. Tähän tarvitaan eri toimijoiden yhteisiä ponnistuksia ja tiedonvälitystä, Pantzar ja Rantala kirjoittavat.